Caverion on muun muassa Schneiderin paloilmoitinjärjestelmiä asentava, huoltava ja ylläpitävä yritys, joka auttaa asiakkaitaan yhdistämään erilaiset tekniset ja tietotekniset kokonaisratkaisut kiinteistönhoitoon ja -huoltoon.
Caverionilla turvalaiteasentajana työskentelevällä Sami Karilla on jo noin kahden vuosikymmenen mittainen kokemus paloilmoitinjärjestelmistä ja niiden asentamisesta.
Hänellä on myös toinen titteli, joka kertoo miehen monipuolisesta kokemuksesta palojen sammuttamisesta. Hän on turvalaiteasentajan lisäksi myös pelastusyksikönjohtaja, joka on johtanut pelastusyksiköitä lukemattomissa sammutus- ja hälytystehtävissä.
Järjestelmien kehitys ollut huimaa
”Ennen järjestelmissä oli niin sanotusti enemmän rautaa, mutta vähemmän sisältöä. Eli vanhat järjestelmät tarjosivat huomattavasti vähemmän tietoa, vaikka järjestelmässä saattoi olla enemmän laitteita kuin nykyisissä järjestelmissä”, Kari summaa järjestelmissä tapahtunutta muutosta.
Hän kertoo tiedonsaannin olevan yksi oleellisimmista ja konkreettisimmista muutoksista entisten konventionaalisten järjestelmien ja nykyaikaisten paloilmoitinjärjestelmien välillä.
”Ennen palohälytys saattoi antaa tiedoksi, että kerrostalon neljännessä kerroksessa palaa. Silloin meidän oli käytävä jokainen neljännen kerroksen asunto läpi ja siihen kului kallisarvoista aikaa. Nykyiset järjestelmät antavat meille heti tarkan tiedon asunnosta ja jopa huoneesta, jossa palaa. Se on ehdottoman tärkeää, koska silloin pelastusyksikön ei tarvitse hukata aikaa palokohteen etsimiseen,” Kari toteaa.
Nykyaikaisten paloilmoitinjärjestelmien parhaat puolet ovat hänen mukaansa helppo käyttöönotto, vikojen havaitseminen ja luotettavuus.
”Paloilmoitinkeskusten näytöt ovat parantuneet, niistä saa enemmän tietoa, ne ovat nättejä ja siroja. En oikeastaan keksi mitään mitä vanhoista järjestelmistä kaipaisin”, Kari pohtii.
Alkuun ”vanhaa” asentajaa hirvitti tietoturvariskit, joiden uskottiin uhkaavan verkossa toimivia järjestelmiä, mutta kokemuksen kautta Kari on oppinut arvostamaan nykyaikaisten järjestelmien ominaisuuksia ja luotettavuutta.
”Kokemuksen kautta on käynyt selväksi, että nämä järjestelmät ovat erittäin luotettavia eikä niissä ole havaittu sellaisia tietoturvariskejä, kuin aiemmin pelättiin” Kari kiittelee.
Jatkokehitykselle muutama toive
Kari kertoo, että erityisesti palomiehen näkökulmasta katsottuna, nykyaikaisten paloilmoitinjärjestelmien parhaita puolia ovat erhehälytysten huomattavasti vähentynyt määrä sekä lisääntynyt tiedon määrä, jota ne välittävät hälytystilanteessa.
Järjestelmien parhaat puolet turvalaiteasentajan näkökulmasta katsottuna ovat hänen mukaansa se, että niistä saa huomattavasti kattavamman kuvan järjestelmän toiminnasta kuin vanhoista järjestelmistä.
”Käyttöönotossa niistä saa keskukseen selkeästi kaikki järjestelmän osat näkyviin ja helposti tarkastettua, että ne kaikki toimivat niin kuin niiden pitääkin,” Kari tiivistää järjestelmän etuja.
Pitkään alalla työskennelleenä hän kuitenkin tietää, ettei mikään järjestelmä ole koskaan täysin valmis, vaan aina on varaa kehittää ja kehittyä.
”Nyt kun kehitys ja suunnittelu menevät näin kovaa eteenpäin, niin toivoisin, että keskukset muistetaan säilyttää käyttäjäystävällisinä. Tärkeää on se, että järjestelmien keskuksessa säilyisi niin sanotut puna-vihreät kytkimet. Se tarkoittaa palomiesten kielellä kytkimiä, joilla he voivat vaimentaa palokellot ja palauttaa keskuksen normaalitilaan. Eli pidetään niiden käyttö mahdollisimman yksinkertaisena, se on hälytystilanteessa elintärkeää,” Kari muistuttaa.
Caverionilla turvalaiteasentajana työskentelevällä Sami Karilla on jo noin kahden vuosikymmenen mittainen kokemus paloilmoitinjärjestelmistä ja niiden asentamisesta.
Hänellä on myös toinen titteli, joka kertoo miehen monipuolisesta kokemuksesta palojen sammuttamisesta. Hän on turvalaiteasentajan lisäksi myös pelastusyksikönjohtaja, joka on johtanut pelastusyksiköitä lukemattomissa sammutus- ja hälytystehtävissä.
Järjestelmien kehitys ollut huimaa
”Ennen järjestelmissä oli niin sanotusti enemmän rautaa, mutta vähemmän sisältöä. Eli vanhat järjestelmät tarjosivat huomattavasti vähemmän tietoa, vaikka järjestelmässä saattoi olla enemmän laitteita kuin nykyisissä järjestelmissä”, Kari summaa järjestelmissä tapahtunutta muutosta.
Hän kertoo tiedonsaannin olevan yksi oleellisimmista ja konkreettisimmista muutoksista entisten konventionaalisten järjestelmien ja nykyaikaisten paloilmoitinjärjestelmien välillä.
”Ennen palohälytys saattoi antaa tiedoksi, että kerrostalon neljännessä kerroksessa palaa. Silloin meidän oli käytävä jokainen neljännen kerroksen asunto läpi ja siihen kului kallisarvoista aikaa. Nykyiset järjestelmät antavat meille heti tarkan tiedon asunnosta ja jopa huoneesta, jossa palaa. Se on ehdottoman tärkeää, koska silloin pelastusyksikön ei tarvitse hukata aikaa palokohteen etsimiseen,” Kari toteaa.
Nykyaikaisten paloilmoitinjärjestelmien parhaat puolet ovat hänen mukaansa helppo käyttöönotto, vikojen havaitseminen ja luotettavuus.
”Paloilmoitinkeskusten näytöt ovat parantuneet, niistä saa enemmän tietoa, ne ovat nättejä ja siroja. En oikeastaan keksi mitään mitä vanhoista järjestelmistä kaipaisin”, Kari pohtii.
Alkuun ”vanhaa” asentajaa hirvitti tietoturvariskit, joiden uskottiin uhkaavan verkossa toimivia järjestelmiä, mutta kokemuksen kautta Kari on oppinut arvostamaan nykyaikaisten järjestelmien ominaisuuksia ja luotettavuutta.
”Kokemuksen kautta on käynyt selväksi, että nämä järjestelmät ovat erittäin luotettavia eikä niissä ole havaittu sellaisia tietoturvariskejä, kuin aiemmin pelättiin” Kari kiittelee.
Jatkokehitykselle muutama toive
Kari kertoo, että erityisesti palomiehen näkökulmasta katsottuna, nykyaikaisten paloilmoitinjärjestelmien parhaita puolia ovat erhehälytysten huomattavasti vähentynyt määrä sekä lisääntynyt tiedon määrä, jota ne välittävät hälytystilanteessa.
Järjestelmien parhaat puolet turvalaiteasentajan näkökulmasta katsottuna ovat hänen mukaansa se, että niistä saa huomattavasti kattavamman kuvan järjestelmän toiminnasta kuin vanhoista järjestelmistä.
”Käyttöönotossa niistä saa keskukseen selkeästi kaikki järjestelmän osat näkyviin ja helposti tarkastettua, että ne kaikki toimivat niin kuin niiden pitääkin,” Kari tiivistää järjestelmän etuja.
Pitkään alalla työskennelleenä hän kuitenkin tietää, ettei mikään järjestelmä ole koskaan täysin valmis, vaan aina on varaa kehittää ja kehittyä.
”Nyt kun kehitys ja suunnittelu menevät näin kovaa eteenpäin, niin toivoisin, että keskukset muistetaan säilyttää käyttäjäystävällisinä. Tärkeää on se, että järjestelmien keskuksessa säilyisi niin sanotut puna-vihreät kytkimet. Se tarkoittaa palomiesten kielellä kytkimiä, joilla he voivat vaimentaa palokellot ja palauttaa keskuksen normaalitilaan. Eli pidetään niiden käyttö mahdollisimman yksinkertaisena, se on hälytystilanteessa elintärkeää,” Kari muistuttaa.