Datakeskuksen suunnittelun ja rakentamisen 9 suurinta virhettä

Monet yritykset toimivat turvallisten kapasiteettikynnysten ulkopuolella, ja niiden laajennukseen on vain vähän tai ei lainkaan tilaa. IDC:n mukaan keskimääräinen datakeskus on 9 vuotta vanha. Gartner kuitenkin toteaa, että kaikki yli 7 vuoden ikäiset toimipaikat ovat vanhentuneita. Ahtaat tai vanhentuneet datakeskukset luovat esteitä kasvaville organisaatioille, ja joskus ainoa ratkaisu on rakentaa uusi datakeskus. Vaikka markkinoille pääsyn nopeuttaminen on menestyksen kannalta ratkaisevan tärkeää, yritykset, jotka eivät arvioi liiketoimintatarpeitaan oikein, luovat umpikujaan vieviä datakeskuksia, jotka eivät saavuta käyttöastetta koskevia suorituskykytavoitteita tai vastaa tulevaisuuden liiketoiminnan tarpeisiin.
Miten voit välttää suuret virheet rakentamisen ja laajentamisen yhteydessä?

Ratkaisu piilee menetelmissä, joilla datakeskukset suunnitellaan ja rakennetaan. Liian usein yritykset perustavat suunnitelmansa watteihin neliöjalkaa kohti, neliöjalkakohtaisiin rakennuskustannuksiin ja tasoon – kriteereihin, jotka saattavat olla ristiriidassa niiden yleisten liiketoimintatavoitteiden ja riskiprofiilin kanssa. Huono suunnittelu johtaa arvokkaan pääoman tehottomaan käyttöön ja voi lisätä toimintakustannuksia.

Monet organisaatiot ylikuormittuvat ja keskittyvät ”nopeuksiin ja syöttöihin”, ympäristöystävällisiin hankkeisiin, samanaikaiseen kunnossapitoon, virrankäytön tehokkuuteen (PUE) ja Leadership in Energy and Environmental Design (LEED) -sertifiointiin. Kaikki nämä kriteerit ovat ratkaisevan tärkeitä päätöksentekoprosessissa. Yksityiskohdat kuitenkin usein hämärtävät kokonaiskuvaa. Useimmat yritykset menettävät datakeskuksen laajennuksen yhteydessä liiketoimintamahdollisuuden, joka on kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan perustuva laajennus.

Vaikka alalla on lukuisia konsultteja, jotka auttavat sinua löytämään sopivan tavan, ideoiden ja panoksen arviointi voi olla ylivoimaista. Organisaatiot, joiden kriittinen kapasiteetti on 1–3 megawattia, voivat kuulua tähän riskiluokkaan. Keskikokoisten käyttäjien kriittinen luonne on aivan yhtä tärkeä kuin suurkäyttäjienkin. Niiden sisäinen tekninen asiantuntemus oikeiden laajennussuunnitelmien toteuttamiseen voi kuitenkin olla rajallinen. Tuloksena on tietotulva useista lähteistä, mikä aiheuttaa sekaannusta ja heikentää päätöksentekoa.

”Datakeskusten omistajilla on tällä hetkellä paljon ongelmia. Heidän resurssinsa ovat toiminnan kannalta kriittisiä, mutta ne eivät ole hallinnassa. Sähkönkulutus maksaa heille omaisuuden. He eivät voi jäähdyttää ja pienentää katastrofaalisen katkoksen riskiä. Jos he tekevät investoinnin, rakentamisajankohtaan mennessä se on jo vanhentunut” – Stanford Group

Pelkästään pääomakustannuksiin keskittyminen on helppo ansa. Rakentamiseen tai laajentamiseen tarvittava rahamäärä voi olla huikea. Pääomakustannusten mallinnus on keskeisen tärkeää, mutta jos et ole ottanut huomioon liiketoiminnan kannalta kriittisen kiinteistöinfrastruktuurin käytön ja ylläpidon kustannuksia (toimintakustannuksia), olet tinkinyt merkittävästi tehokkaan liiketoimintasuunnittelun kokonaisprosessista.

Datakeskuksen toimintakustannusten mallintamiseen tarvitaan kaksi tärkeää komponenttia: ylläpitokustannukset ja käyttökustannukset. Ylläpitokustannukset tarkoittavat kriittisten kiinteistöjen koko tuki-infrastruktuurin asianmukaiseen ylläpitoon liittyviä kustannuksia. Niitä ovat muun muassa laitevalmistajien laitteiden huoltosopimukset, datakeskuksen siivouskulut sekä alihankkijoiden kustannukset korjauksista ja päivityksistä. Käyttökustannuksia ovat päivittäiseen toimintaan ja paikan päällä olevaan henkilöstöön liittyvät kustannukset. Niihin kuuluvat muun muassa henkilöstömäärä, henkilöstön koulutus- ja turvallisuusohjelmat, toimipaikkakohtaisen toimintadokumentaation luominen, kapasiteetin hallinta sekä laadunarvioinnin ja -valvonnan käytännöt ja menettelyt. Jos et ole laskenut 3–7 vuoden käyttö- ja ylläpitokustannusten budjettia, et voi luoda sijoitetun pääoman tuottomallia, joka tukee älykkäitä liiketoimintapäätöksiä.

Jos aiot rakentaa liiketoiminnan kannalta kriittisen datakeskuksen tai laajentaa sellaista, sinun kannattaa keskittyä kolmeen omistuksen kokonaiskustannusten perusparametriin: 1) pääomakustannukset, 2) käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä 3) energiakustannukset. Jos mikä tahansa osa jätetään huomiotta, vaarana on luoda malli, joka ei kohdista organisaation riskiprofiilia ja liiketoimintakulujen profiilia oikein. Jos teet päätöksen siitä, ”ostatko” (palvelin-/isännöintipalveluiden käyttö) vai rakennatko sisäisesti, riski jättää omistuksen kokonaiskustannuksiin perustuva lähestymistapa huomiotta kasvaa merkittävästi.

Toinen yleinen virhe on itse arvio. Johtokunnalle esitetyt rahoituspyynnöt datakeskuksen laajentamisesta tai rakentamisesta ovat usein liian alhaisia ja johtavat epäonnistumiseen. Päätöksenteon kulku näyttää seuraavalta:

• Rahoituspyyntö esitetään ja hyväksytään alustavasti. Todellisen talousarvion selvittämiseen, keräämiseen ja luomiseen osoitetaan varoja.
• Aikaa kuluu edellä mainitun budjettiprosessin toteuttamiseen.
• Tulokset osoittavat, että alkuperäinen budjettipyyntö on liian alhainen.
• Projekti viivästyy. Tämä vaikuttaa urakehitykseen ja kykyyn tarjota palvelua sisäisille ja ulkoisille asiakkaille sekä tulevaisuudennäkymiin.
• Näin palaat takaisin alkuun ja suurimpaan virheeseen: omistuksen kokonaiskustannuksiin perustuvan lähestymistavan ja kokonaisvaltaisen rahoitusmallin laatimisen laiminlyöntiin.

Kustannusarvioon liittyvät ongelmat on helppo välttää, mutta toimet todennäköisesti epäonnistuvat, jos joudut kolmanteen ansaan.

”Organisaatiot, joiden kriittinen kapasiteetti on 1–3 megawatin alueella, voivat kuulua tähän riskiluokkaan” – Mike Manos, alan asiantuntija

On kaksi virhettä, jotka voivat viedä organisaatiosi ylikulutuksen kuolonkierteeseen. Ensinnäkin jokainen haluaa Tier 3 -suunnitelman, mutta kaikki eivät tarvitse sellaista. Toiseksi todelliset liiketoiminnan vaatimukset eivät tue useimpia neliöjalka- tai räkkikohtaista kilowattimäärää koskevia visioita. Useinkaan ”täytyy olla 300 wattia neliöjalkaa kohti” -lähestymistapa ei välttämättä ole perusteltu. Älä rakenna liikaa, sillä se on pääoman tuhlausta. Korkeampien tasojen kiinteistöissä myös käyttö-, ylläpito- ja energiakustannukset ovat suuremmat. Se luo perustan asianmukaiselle liiketoimintamallille ja sijoitetun pääoman tuotolle. Määritä ensin oikeat suunnittelukriteerit ja suorituskykyominaisuudet. Laske sitten pääomakustannukset ja käyttökustannukset niiden mukaan. Varmista, että saat suunnittelukriteerit oikein ja rahoitusmallisi määritettyä ennen johtokunnan tapaamista. Lisätietoja suunnitteluparametreista on White Paper 142 -julkaisussa Data Center Projects: System Planning.

Organisaatiot alkavat usein etsiä täydellistä rakennettavaa tilaa ennen kuin ne ovat määrittäneet suunnittelukriteereitään ja suorituskykyominaisuuksiaan. Ilman näitä tärkeitä tietoja ei ole järkevää käydä tutustumassa useisiin paikkoihin. Tällainen tyypillinen nurinkurinen tilanne syntyy useimmiten 1–3 megawatin alueen käyttäjien kanssa. Vaikka suurkäyttäjät ovat yleensä asiantuntijoita tällä alalla ja ottavat huomioon sähkön saatavuuden ja kustannukset, valokuidun, maantieteelliset ongelmat, kuten maanjäristykset, tornadot ja tulva-alueet, perustason käyttäjillä on usein liiketoimintamalleja, jotka sanelevat tarpeen rakentaa tai remontoida rakennus ydinliiketoiminta-alueellaan. Jos toimipaikka valitaan ennenaikaisesti tai kapean maantieteellisen alueen perusteella, ongelmana on, että toimipaikka ei useinkaan voi täyttää suunnitteluvaatimuksia. On esimerkiksi kätevää, jos datakeskus on kaksi kerrosta korkealla olevan toimiston alapuolella tai jopa kahden korttelin päässä siitä, mutta liiketoiminnan kannalta kriittisten datakeskusten edellyttämään toimipaikkaan liittyy pitkä luettelo kriteereitä, joita ei yleensä voida täyttää monen vuokralaisen tilassa ilman, että rakennuskustannukset kasvavat merkittävästi tai että tila on rajallinen tulevan laajentamisen kannalta. White Paper 81 -julkaisussa Site Selection for Mission Critical Facilities annetaan lisätietoja siitä, kuinka tämä suuri virhe voidaan välttää. Joillakin organisaatioilla toimipaikan etsinnän perustana on kriittisen IT-infrastruktuurin sijoittamiseen tarvittava korotetun lattian määrä. Se voi johtaa seuraavaan suureen virheeseen.

”Vaikka datakeskuksen fyysinen suunnittelu on ratkaisevan tärkeää, toimipaikan käyttö- ja ylläpitotavalla on merkittävämpi rooli paikan käytettävyyden kannalta.” – The Uptime Institute

Datakeskusinfrastruktuurin komponenttien tarvitsema tilan määrä voi olla huomattava. Vankimmissa järjestelmissä korotetun lattian ja laitteiden suhde voi olla jopa 1:1. Monet organisaatiot perustavat tilavaatimuksensa yksinomaan IT-laitteistoihin. Mekaaniset ja sähköiset laitteet vaativat kuitenkin paljon tilaa. Lisäksi monet organisaatiot jättävät huomiotta toimistotilojen, laitealueiden ja IT-laitteiden kokoamisalueiden edellyttämän pinta-alan. Siksi on ehdottoman tärkeää määrittää suunnittelukriteerit ennen tilasuunnitelman laatimista. Ilman suunnitelmaa ei ole mahdollista hahmottaa kokonaistilaa, joka tarvitaan yrityksen kaikkien tarpeiden täyttämiseen.

Datakeskusteollisuus on tehnyt hyvää työtä modulaaristen ratkaisujen merkityksen korostamisessa. Modulaarisen lähestymistavan käyttäminen ei kuitenkaan takaa menestystä. Modulaariset ratkaisut perustuvat siihen, että pääomaa säästyy, kun infrastruktuuriin lisätään uusia laitteita ”paloina” juuri oikeaan aikaan. Organisaatiot ajavat itsensä yhä umpikujaan käyttämällä väärää kristallipalloa tulevaisuuden tarpeita ennustaessaan. Kaikki voi muuttua ja tulee muuttumaan. Modulaariset ja joustavat mallit ovat avain pitkän aikavälin menestykseen. Paraskin neliöjalka- tai räkkikohtaista kilowattimäärää koskeva suunnitelma voi vanhentua yhdistämisen, yritysostojen aiheuttaman eksponentiaalisen liiketoiminnan kasvun tai suunnittelemattoman suuren tilantarpeen vuoksi. Sähkön osalta kannattaa varmistaa, että suunnitelmaan sisältyy mahdollisuus lisätä UPS-kapasiteettia olemassa oleviin moduuleihin ilman katkoksia. Suunnittele tulo- ja lähtöjakelujärjestelmät sellaisiksi, että ne mukautuvat kaikkiin perusrakentamisperusteiden muutoksiin tulevaisuudessa. Jakelun ylimitoittaminen tulevaisuuden kapasiteettitarpeita varten ei vie merkittävää osaa omistuksen kokonaiskustannusten mallinnuksessa. Mekaanisesti suurin osa käyttäjistä voi täyttää jäähdytystarpeensa tavanomaisen huonejäähdytyksen avulla oikeanlaisella lattian korkeudella sekä kylmä- ja kuumakäytävien suunnittelulla. Yksi tehotiheydeltään suuri käyttöönotto voi kuitenkin muuttaa kaiken. Varmista, että ydinrakenne mahdollistaa räätälöityjen räkki- tai rivijäähdytysratkaisujen joustavan (keskeytymättömän) käyttöönoton.

Virrankäytön tehokkuus (PUE) on tehokas työkalu tehokkuuden edistämiseen ja mittaamiseen. Laveat energiatehokkuusväittämät voivat kuitenkin johtaa merkittävään väärinkäsitykseen. Lähes kaikissa uusiin rakennuksiin ja laajennuksiin liittyvissä tilanteissa on pääomakustannuksia, jotka liittyvät pienemmän PUE:n saavuttamiseen. Organisaatiot asettavat usein PUE-tavoitteen hyvin aikomuksin, mutta laskelmassa ei oteta huomioon kaikkia tekijöitä, joita olisi tarkasteltava. Sinun täytyy ymmärtää täysin, mikä pääomakustannusten tuotto on, jotta saavutat tavoitteesi. Sinun täytyy kysyä itseltäsi, mitkä ovat omistuksen kokonaiskustannukset suhteessa PUE-tavoitteeseen.

On monia tapoja havainnollistaa ja ymmärtää PUE:n, sijoitetun pääoman tuoton ja omistuksen kokonaiskustannusten välisen tasapainon jakautumista. Tässä on kolme varoittavaa esimerkkiä epäonnistumisesta tai väärinkäsityksestä:

• Mikä oli ”suunnittelukriteerien päivä” laskelmassa? Laskettiinko tai mitattiinko ne ”täydellisenä päivänä”? Vai perustuiko laskelma vuotuiseen keskiarvoon?
• Oliko laskelman perustana täysin vai osittain kuormitettu datakeskus? Kaikki laitteiston tehokkuuskäyrät vaihtelevat kuormitusprofiilien perusteella. Todellisissa käyttöolosuhteissa PUE:t muuttuvat päivittäin, ellei jopa tunneittain.
• Lisäksi vesi- ja ilmajäähdytteisten jäähdyttimien tehokkuudesta käydään jatkuvaa keskustelua. Jokaisella sovelluksella on useita vaihtoehtoja ”vapaajäähdytykseen” tai ”energiansäästöratkaisuihin” PUE:n pienentämiseksi. Tässä esimerkissä sinun on kysyttävä itseltäsi seuraava kysymys, kun teet omistuksen kokonaiskustannuksia tai sijoitetun pääoman tuottoa koskevan liiketoimintapäätöksen: Mikä on lisäveden ja vedenkäsittelyn ylläpitotarpeen kustannus vesijäähdytteisessä ratkaisussa? Huomaa, että tyypillinen 2 megawatin datakeskus, jossa käytetään vesijäähdytteisiä torneja, vaatii 50 000 – 60 000 gallonaa lisävettä päivässä.

Hyödynnä PUE:tä yrityksesi yleisten liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen, mutta ole varovainen. Älä juutu laskentakaavan väärinkäyttöön kokonaispääomakustannusten ja käyttökustannusten budjettien perustelemiseksi.

U.S. Green Building Council (USGBC) ei ole toistaiseksi määrittänyt erityisiä ehtoja datakeskusten LEED-kriteereille. Sertifiointi voidaan kuitenkin saada käyttämällä kaupallisia sisätiloja koskevaa tarkistuslistaa. Tähän liittyy kolme perusvirhettä:

• Kelpoisuuskriteerien keskeistä sisältöä ei ymmärretä. Tämä voidaan korjata perehtymällä edellä mainittuun asiakirjaan.
• LEED-sertifiointia tavoitellaan jälkikäteen. LEED-sertifioinnin saaminen alkaa suunnittelukonseptista ja päättyy muodolliseen sertifiointiin projektin valmistumisen jälkeen. Ota pätevä LEED-ammattilainen tai konsulttiyritys mukaan suunnitteluprosessiin alusta asti.

Sertifioinnin saamisesta aiheutuu kustannuksia. Näiden kulujen huomiotta jättäminen vaikuttaa omistuksen kokonaiskustannuksiin ja liiketoimintapäätösten suunnitteluprosesseihin

Kuten aiemmin todettiin, yksinkertainen on parempi. Valitsemastasi tavoitetasoluokituksesta riippumatta on kymmeniä tapoja suunnitella tehokas järjestelmä. Turhan usein redundanssitavoitteet lisäävät monimutkaisuutta. Kun mukaan lisätään modulaarisen järjestelmän rakentamiseen liittyvät monet lähestymistavat, niin asiat mutkistuvat nopeasti.

Omien työntekijöiden tai valitsemasi konsultin kanssa työskenneltäessä tärkeimpänä tavoitteena tulisi olla asioiden pitäminen yksinkertaisina. Miksi?

• Monimutkaisuus tarkoittaa usein laitteiden ja komponenttien määrän kasvamista. Mitä enemmän osia, sitä enemmän myös vikakohtia.
• Inhimillinen virhe. Tilastot ovat erilaisia, mutta johdonmukaisia. Useimmat datakeskusten suorituskyvyn laskut johtuvat inhimillisestä virheestä. Monimutkaiset järjestelmät lisäävät toiminnallisia riskejä.
• Kustannukset. Yksinkertaisten järjestelmien rakentaminen on edullisempaa.
• Käyttö- ja ylläpitokustannukset. Monimutkaisuus tarkoittaa usein laitteiden ja komponenttien määrän kasvamista. Käytön ja ylläpidon lisäkustannukset voivat kasvaa eksponentiaalisesti.
• Suunnittele pitämällä lopputulos mielessä. Monet suunnitelmat näyttävät hyvältä paperilla. Sinun tai konsulttisi on helppo perustella valittu määritys ja siten mahdollinen käyttöaste. Jos suunnittelussa ei kuitenkaan oteta huomioon ylläpidettävyystekijää käytön tai huollon yhteydessä, järjestelmän käyttöaste ja henkilöstön turvallisuus vaarantuvat.

Vaikka monet datakeskusten suunnitelmat, rakennukset ja laajennukset johtavat epäonnistumiseen, niin ei tarvitse käydä sinun kohdallasi. Välttämällä tässä julkaisussa esitellyt 9 suurinta virhettä olet jo matkalla menestykseen. Yhteenvetona:

1. Aloita omistuksen kokonaiskustannuksia koskevasta lähestymistavasta.
• Arvioi riskiprofiilisi suhteessa liiketoiminnan kuluprofiiliisi.
• Luo malli, joka sisältää pääoma-, toiminta- ja energiakustannukset.

2. Määritä suunnittelukriteerit ja suorituskykyominaisuudet.
• Käytä näiden kriteerien pohjana riskiprofiilia ja liiketoimintatavoitteita.
• Anna kyseisten kriteerien määrittää suunnitelma, myös taso, sijainti ja tilasuunnitelma – ei toisin päin.

3. Laadi yksinkertainen ja joustava suunnitelma.
• Käytä suunnitelmaa, joka täyttää käyttöastetta koskevat vaatimukset, mutta myös pitää kustannukset alhaisina rakentamisen aikana ja koko käytön ajan – yksinkertaisuus on avainasemassa.
• Mukaudu suunnittelemattomaan laajentamiseen sisällyttämällä joustavuus suunnitelmaan.

4. Jos PUE ja LEED ovat osa kriteereitä, perehdy niitä koskeviin yleisiin väärinkäsityksiin ja kumpaankin liittyviin kustannuksiin.

Omistuksen kokonaiskustannuksiin perustuvan lähestymistavan mukaisen asianmukaisen suunnittelun avulla voit luoda datakeskuksen, joka täyttää organisaatiosi suorituskykytavoitteet ja liiketoimintatarpeet nyt ja tulevaisuudessa.

Mike M. Hagan tuli Schneider Electricille vuonna 2011 pian Lee Technologies -yrityksen oston jälkeen. Sitä ennen Hagan oli ollut Lee Technologiesin palveluksessa vuodesta 1988.

Haganilla on 25 vuoden kokemus alalta. Hän tuo myyntiin ja markkinointiin asiakaskeskeisen lähestymistavan, jossa keskitytään kehittämään liiketoimintastrategioita oikeilla taktisilla ratkaisuilla. Hän on sitoutunut datakeskuksen suunnitteluun, joka perustuu liiketoiminnan perusperiaatteisiin, kuten kilpailuedun saavuttamiseen, käyttökustannusten alentamiseen, pääoman säilyttämiseen, markkinoiden laajentamiseen ja voittojen kasvattamiseen.

Hagan on kirjoittanut lukuisia white paper -julkaisuja ja artikkeleita alan aikakauslehtiin ja puhunut useissa alan tapahtumissa, joita ovat esimerkiksi Tier1, 7x24 Exchange, Data Center Dynamics, AFCOM’s ja CoreNet Global. Ennen Lee Technologiesia Hagan toimi ylemmän johdon ja myynnin tehtävissä Liebertillä, Hitachilla, SunGardilla ja Danaher Corporationissa. Hän on valmistunut luonnontieteiden kandidaatiksi tuotantotekniikasta Ohion Oxfordin Miami Universitystä.

John Lusky on Lee Technologiesin palveluryhmän suunnittelu- ja rakennusosaston sähkötekniikan johtaja. Hänen nykyisiin tehtäviinsä kuuluu datakeskusympäristöihin liittyvien kriittisten sähköjärjestelmien arviointi ja suunnittelu.

Lusky on työskennellyt yli 14 vuoden ajan teollisuuslaitosten hallinnan ja kriittisten sähköjärjestelmien suunnittelun, rakentamisen, integroinnin ja asentamisen parissa, ja hän haastaa jatkuvasti tekniikan alan vallitsevaa tilannetta. Hänen laaja taustansa prosessinohjauksessa ja teollisuusautomaatiossa on antanut hänelle syvällisen ymmärryksen erilaisista ohjausjärjestelmistä ja käsityksen vuorovaikutuksista, joita esiintyy hyvin redundanteissa järjestelmissä useilla aloilla kriittisessä ympäristössä. Lusky on kehittänyt useita erittäin kestäviä mutta kustannustehokkaita ratkaisuja, joiden avulla järjestelmiä voidaan laajentaa moduuleina kuormituksen kasvaessa.

Luskyn perusteellinen käsitys datakeskusympäristöjen rakentamisesta ja huoltotoimista auttaa minimoimaan ongelmia rakentamisen aikana ja helpottamaan huoltotoimia tulevaisuudessa. Hän tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa heidän erityistarpeidensa selvittämiseksi yrittämättä sovittaa heidän tarpeitaan olemassa olevaan suunnitelmaan. Lisäksi hän tekee säännöllisesti yhteistyötä asiakkaan kanssa auttaakseen häntä ymmärtämään omistajuusmallin, toimipaikan valinnan ja PUE-/LEED-hankkeiden kokonaiskustannukset.

Tuan Hoang, P.E. on Lee Technologiesin johtava insinööri, joka johtaa yrityksen suunnittelutiimiä datakeskusratkaisujen kehittämisessä. Hoangin tehtäviin kuuluu erilaisten kriittisten LVIJ-järjestelmien, kuten tietokonetason ilmastointijärjestelmien, jäähdyttimien, jäähdytystornien ja kosteudensäätöjärjestelmien arviointi ja suunnittelu. Ennen tuloaan Lee Technologiesille vuonna 2005 Hoang suunnitteli tärkeitä jäähdytys- ja ilmanvaihtojärjestelmiä Yhdysvaltain laivaston lentotukialuksiin Northrop Grummanilla sekä kone-, sähkö- ja putkiasennusyrityksessä.

Hoangilla on 10 vuoden kokemus kriittisistä jäähdytysjärjestelmistä, ja hän tuo datakeskusalalle kriittisten järjestelmien suunnittelun monipuolisen lähestymistavan. Hänen kokemuksensa kattaa tilojen arvioinnit, ennustetun tulevan kasvun laskelmat ja ratkaisut, joiden avulla voidaan siirtyä sujuvasti kehitysvaiheesta toiseen.

Scott Walsh P.E., LEED A.P. on Lee Technologiesin palveluryhmän suunnittelu- ja rakennusosaston LED-hyväksytty ammatti-insinööri. Walshin nykyisiin tehtäviin kuuluvat kenttätutkimus ja varmennus, laitteiden valinta ja määrittely, kuormituslaskelmat, suunnitteluasiakirjojen tarkastaminen säädöstenmukaisuuden varmistamiseksi, luonnosten laatiminen, rakennusasiakirjojen laatiminen ja koordinointi kentällä.

Walshilla on yli 7 vuoden kokemus datakeskusalalta, ja hänen asiantuntemuksensa kattaa mekaanisen suunnittelun, tarveanalyysin, LED-projektisuunnittelun, strategisen projektisuunnittelun, insinöörien kehittämisen ja datakeskusten projektinhallinnan. Hänellä on erityisosaamista PUE:n käytöstä useiden LED-datakeskusprojektien suunnitelmien laatimiseen.